Antti Litjaa kuunnellessa on kuin olisi paremmassakin teatterissa. Tuomas Kyrö takaa laadun, ja Mielensäpahoittaja herää henkiin, vaikka siis suunnitteleekin kuolemaansa. Mielensäpahoittaja on vahvasti kiinni ajassa ja yhteiskunnassa, oppii käyttämään sylitelevisiota ja suunnittelee hautajaisiaan kirkkorouvan kanssa. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun tämä kirja loppui.