ja kannonhaltia vain istuu, ilmeettömänä,
vastahakatun mustan aukon laidalla
loskanharmaassa lootusasennossa, katsoo ylös
alas vuorelta kaikkiin kymmeneen ilmansuuntaan, hehkuu
kaiken läpäisevää myötätuntoa
kaikkia lähimmäisiä ja kauimmaisia kiviä, kasveja, kieliä, koneita
ja eläviä olentoja kohtaan